Fysikaaliset altisteet
Fysikaalisia altisteita ovat muun muassa melu, tärinä, sähkö, lämpötilojen vaihtelut, optinen säteily ja sähkömagneettiset kentät. Suuresta altistumisesta voi sairastua välittömästi. Pitkäkestoinen altistuminen voi aiheuttaa haitan ilmenemisen vähitellen. Useille altisteille on säädetty raja-arvot, joiden ylittämisen jälkeen sairastumisriski kasvaa merkittävästi.
Lisätietoja:
Työsuojelu: Fysikaaliset tekijät
Työterveyslaitos: Fysikaaliset vaarat
Melu
Melualtistumista mitataan melumittareilla. Melulaskin auttaa melun määrän arvioimisessa. 80dB melualtistuksessa työnantajan on tarjottava mahdollisuus asianmukaisiin kuulosuojaimiin, koska päivittäinen 80 dB melualtistus saattaa aiheuttaa kuulovaurioita. Yli 85dB altistuksessa täytyy aina käyttää kuulonsuojausta. Jos ääntä täytyy korottaa keskustellessa, on äänenvoimakkuu yleensä yli 85dB.
Lisätietoja:
Työsuojelu: Melu
Työterveyslaitos: Melu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Melu
Tärinä
Tärinässä huomioidaan etenkin koneissa ja laitteissa ilmoitetut tärinäarvot sekä työntekijän henkilökohtainen ajallinen altistuminen tärinälle. Tarvittaessa tehdään tarkentavia mittauksia. Pitkäkestoinen tärinä voi aiheuttaa tärinätaudin.
Lisätietoja:
Työterveyslaitos: Tärinä
Työsuojelu: Tärinä
Lämmönvaihtelut
Kuumatyöstä puhutaan kun ilman lämpötila ylittää 28 astetta. Kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Voimakkaat lämmönvaihtelut ovat riskitekijä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työn raskaus, vaatetus, kosteus, auringon lämpösäteily ja ilman liikkuminen. Riskiä lisäävät sairaudet, lääkkeet, yli- ja alipaino, nestevaje ja univaje.
Lisätietoja:
Työterveyslaitos: Lämpöolosuhteet työpaikalla
Työsuojelu: Lämpöolot
Ionisoimaton säteily
Ionisoimatonta säteilyä ovat ultraviolettisäteily, näkyvä valo, lasersäteily, infrapunasäteily, mikroaallot, radiotaajuiset ja pientaajuiset sähkömagneettiset kentät sekä staattiset sähkö- ja magneettikentät. Näille on omat raja-arvonsa ja mittaustekniikkansa. Ensisijaista on huolehtia työssä käytettävien laitteiden kunnosta, minimoida altistuminen työssä ja käyttää tarvittaessa asianmukaisia suojaimia.
Sähkömagneettiset kentät
Sähkömagneettiset kentät eivät yleensä aiheuta riskiä työntekijälle. Riski kohdistuu lähinnä henkilöihin, joilla on kehonsisälle asennettuna esimerkiksi sydämentahdistin. Usein suojaukseksi tarvitaan vain tilanteen mukaan arvioitu riittävä etäisyys kentän lähteeseen. Ensisijaista on huolehtia työssä käytettävien laitteiden kunnosta ja minimoida altistuminen. Sähkömagneettisille kentille on määritelty raja-arvot.
Lisätietoja:
Työterveyslaitos: Sähkömagneettiset kentät
Työsuojelu: Sähkömagneettiset kentät
Työterveyslaitos: Ultraviolettisäteily
Työsuojelu: Optinen säteily